Tätä aika suurta elämänmuutosta varten on pitänyt hoitaa aika monenlaisii juttuja, mutta nyt vihdoin alkaa olla kaikki aikalailla kunnossa. Opintotukipäätös kolahti just eilen postiluukusta yliopiston tervetuliasvihkosten kanssa. Minuu odottaa paikka yliopiston asuntolasta ja vakuutukset on hommattu. Muuttoilmoituksen pistin myös eilen illalla menemään. Aion käyttää nää viimeiset viikot näkemällä ystäviä niin paljon kuin mahollista. Tietenkin olis vielä semmonen homma ku pakkaaminen, mutta luulen, että jätän sen ihan viimesten päivien hommaks. Tosin tulee varmaan tässä mietittyy vähän mitä haluun säilyttää ja mistä vois jo luopua vaikka toki tänne kotiin jätänkin vielä tavaraa äidin nurkkiin lojumaan!
Noita tervetuliaislehtisii lueskellessa rupes kieltämättä vähän jäskättämään! Nyt se on ihan totta ja kuukauden päästä oon jo ehtiny viikon verran olla virallisesti yliopisto-opiskelija. Kyllähän mie tästä vuosi sitten haavelin, mutta ei sitä voinut sillon tietää missä tuun vuoden päästä olemaan. Kaikki on vaan loksahdellut paikoilleen. Minuu ei pelota lähtee, mutta pikkunen jännitys on aina hyvästä. Kaiken sen peittoaa kuitenkin se kuinka innoissani oon! Miulla vaan on jotenkin tosi hyvä fiilis tästä kaikesta.
Nyt alkaa myös tuntua siltä, että lapsuus on todella ohi. Olihan se kivaa lapsena kun ei tarvinnut mistään huolehtia itse, mutta kyllä mie oon tosi ilonen, että vihdoin saa olla ite vastuussa omista tekemisistään. Odotan todella yliopiston aloittamista ja omaan kämppään muuttamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti