Suomesta taas terve! Oon nyt ollut viitisen päivää Joensuussa ja vaikka tavallaan on ollut hassua olla taas pikkukaupungissa, on kaikki niin samanlaista kuin aina ennenkin. Tajusin kuitenkin kuinka lyhyt aika kolme viikkoa on. Nimittäin tasan kolmen viikon päästä huomenna mie astun lentokoneeseen kohti Skotlantia!
Tätä aika suurta elämänmuutosta varten on pitänyt hoitaa aika monenlaisii juttuja, mutta nyt vihdoin alkaa olla kaikki aikalailla kunnossa. Opintotukipäätös kolahti just eilen postiluukusta yliopiston tervetuliasvihkosten kanssa. Minuu odottaa paikka yliopiston asuntolasta ja vakuutukset on hommattu. Muuttoilmoituksen pistin myös eilen illalla menemään. Aion käyttää nää viimeiset viikot näkemällä ystäviä niin paljon kuin mahollista. Tietenkin olis vielä semmonen homma ku pakkaaminen, mutta luulen, että jätän sen ihan viimesten päivien hommaks. Tosin tulee varmaan tässä mietittyy vähän mitä haluun säilyttää ja mistä vois jo luopua vaikka toki tänne kotiin jätänkin vielä tavaraa äidin nurkkiin lojumaan!
Noita tervetuliaislehtisii lueskellessa rupes kieltämättä vähän jäskättämään! Nyt se on ihan totta ja kuukauden päästä oon jo ehtiny viikon verran olla virallisesti yliopisto-opiskelija. Kyllähän mie tästä vuosi sitten haavelin, mutta ei sitä voinut sillon tietää missä tuun vuoden päästä olemaan. Kaikki on vaan loksahdellut paikoilleen. Minuu ei pelota lähtee, mutta pikkunen jännitys on aina hyvästä. Kaiken sen peittoaa kuitenkin se kuinka innoissani oon! Miulla vaan on jotenkin tosi hyvä fiilis tästä kaikesta.
Nyt alkaa myös tuntua siltä, että lapsuus on todella ohi. Olihan se kivaa lapsena kun ei tarvinnut mistään huolehtia itse, mutta kyllä mie oon tosi ilonen, että vihdoin saa olla ite vastuussa omista tekemisistään. Odotan todella yliopiston aloittamista ja omaan kämppään muuttamista.
Heippatirallaa! Nyt on loma lähtenyt oikein todenteolla käyntiin! En oo oikeastaan yhtään rannalla löhöilijä ihminen, mutta talviturkki on silti heitetty. Nää 30 astetta lähentelevät hellesäät tuli vähän puskista kun ei yleensä tässä vaiheessa vuotta vielä pääse lämmöstä pahemmin nauttimaan. Oon myös kohdannut jonkinlaisen vaatekatastrofin todotessani etten omista mitään helteelle sopivia vaatteita. Kaikki farkkushortsit tuntui kuumilta ja toppejakin piti ihan käydä ostamassa kun ei noita oikein löytynyt omasta kaapista. (En kyllä valita, aina on kiva ostaa uusia vaatteita;)) Tää viikko on muutenkin hurahtanut nopeesti. Oon hengaillut paljon ihanien ihmisten kanssa ja vietettiin perjantaina Alman läksiäisiä.
Ostin viime viikolla myös lipun ruissiin! wohoo! Ostoskoriin kilahti myös leirintämajotuslippu, joten vähintäänkin mielenkiintoinen festarireissu on luvassa. Saa nähdä miten tämmönen hygieniahienohelma pärjää siellä "oikeassa maailmassa". Mut hei välillä pitää astua pois omalta mukavuusalueelta! ;)
Toinen juttu mistä oon nyt todenteolla ruvennut intoilemaan on miun Lontoon reissu. Kuulostaa ihan samalta kuin miun Lontoo intoilut vuosi sitten, mutta tää on nyt kuitenkin vähän eri juttu. Skypetin eilein ensimmäistä kertaa miun tulevan host-äidin kanssa ja ensivaikutelma on ainakin hyvä! Uskon, että tulee olemaan aivan mahtavat viisi viikkoa! Anyway nyt pääsen oikein kunnolla tutustumaan brittikulttuuriin, hieman kielikylpyyn sopivasti syksyä varten ja viettämään unelmien kesää miulle niin rakkassa kaupungissa! :-)
Miulla on ollut jo jonkin aikaa sellanen fiilis, että tää vuos tulee olemaan ihan super mahtava. Tässä on nyt tulossa niin monta mahtavaa juttua, että en ees tiiä mitä odotan eniten. Pitää melkei vähä yrittää hillitä itteensä ku en taho pysyy oikei paikallani innostuksesta.. :-D Mie aattelin koota tähän tämmösen pienimuotosen kalenterin tän vuoden tulevista tapahtumista/matkoista/asioista, joita ootan. hihiii
Tasan viikon päästä myö ollaan matkalla Strasbourgiin! Tää on viimesii lukiojuttuja, joissa oon mukana. Lähetään siis 24 hengen porukalla Euroscola tapaamiseen, jossa kaikista 28 EU maasta tulee ryhmä tutustumaan Euroopan parlamenttiin. Käytännössä kaikki me ollaan europarlamentikkoja päivän ajan. Miusta tää on tosi hieno tilaisuus ja mahtavaa tavata uusia ihmisiä ympäri Eurooppaa! En oo myöskään koskaan käynyt keskieuroopassa, joten uus kokemus myös siinä mielessä. Yay!
Jeps taas oon Hesaan päin menossa, mutta tällä kertaa en ihan pelkästään huvimielessä. Miun pitää käydä tekemässä kansainvälinen IELTS kielitesti yliopistoo varten ja samalla meen kyläilemään Suvin uuteen kämppään! Ite kielitestissä ei mee ku se muutama tunti, mutta aattelin hyödyntää tilaisuuden hengata taas etelässä vähä pidempään! :-)
Voihan vitsit. Sitten ku tää päivä koittaa nii voi kyllä olla niin onnellinen. Kahdentoista vuoden koulurupeama saa aika mahtavan päätöksen ku saa painaa valkolakin päähän. (Okei ketä mä huijaan suoraan kouluunhan sitä ollaan taas menossa) Juhlavalmistelut on jo vauhdissa, mutta ootan kyllä eniten niitä tarjoiluja... hahaha
Lippuja ei oo vielä hankittu, mutta Ruissi on tänä vuonna must! Ollaan suunniteltu tyttöjen kanssa oikein kunnon festarireissuu telttoineen kaikkineen ja en voi valittaa artistitarjonnasta!!
Meijän oman pikkukaupungin festari yllätti taas positiivisesti. Coachellassaki isolla lavalla keikkaa vetänyt HAIM on tulossa tänne metsän keskelle! Ihan sika siistiä!! Oon menossa taas tekemään vapaaehtoistyötä rannekeduunin merkeissä, joten sisäänpääsy on sillä selvä :-) wohoo
Heti rokin jälkeen mie hyppään sitten lentokoneeseen, joka suuntaa Lontooseen! Tasan vuos siitä kun kävin ekan kerran tuossa ihanassa kaupungissa.. Saan tänä vuonna asua siellä reilun kuukauden verran! Jos ette oo aikasemmasta postauksesta lukenut niin sain aupair paikan tosiaan Lontoosta ja tulen siellä sitten hengaamaan host-tyttöjen kanssa tuon ajanjakson verran. Dear London, here I come again!
Kaiken edellämainitun kruunaa miun tähänastisen elämän suurin mullistus. Muutto Skotlantiin. Tuo 15.9 on iteasiassa se päivä kun yliopistojutut alkaa ja oon suunnitellu muuttavani jo varmaan edellisesllä viikolla. Mie en voi sanoin kuvailla kuinka super hyper innoissani ja onnellinen mie oon tästä. Oman elämän aloittaminen ja oman polun lyötäminen tulevaisuuteen on semmonen asia, mitä odotan kaikesta eniten. Isä sanoi tuossa pari päivää sitten tosi ihanat sanat miun lähtöön liittyen:
"Olen iloinen, että lähdet Skotlantiin. En siksi, että muutat kauas, vaan siksi koska liikut elämässä eteenpäin" ♥
Täältä ruudun takaa kirjoittaa erittäin onnellinen tyttö. Kävin eilen huvikseen tarkistamassa UCAS trackin eli brittiläisen yhteishakujärjestelmän sivun, josta pystyy seuraamaan oman hakemuksen tilannetta. Sinne oli tupsahtanut conditional offer University Of the West Scotlandin ylipistosta...Mie muutan syksyllä Skolantiin!!Conditional offer tarkottaa, että miun pitää täyttää tietyt vaatimukset että saan lopullisen paikan, mutta miun tapauksessa nää vaatimukset oli vaan ylioppilastutkinnon ja kielitestin hyväksytty suorittaminen. Hassu juttu tässä oli se, että kyseiseen tutkintoon hakeneita on haastateltu/testattu pääsykokeissa musiikillisesti, mutta miulle tarjous annettiin pelkkien papereiden perusteella. Tässä vaiheessa oon äärettömän iloinen että oon ollut suoraansanottuna aika hikari koko elämäni ajan. :-D Tutkinto johon pääsin on Commercial music ja voin kertoo, että en oo oikeesti ollu varmaan ikinä näin ilonen. Pääsen opiskelemaan juuri sinne minne haluan ja juuri sitä mitä haluan.
Miulla oli pitkään suunnitelmissa pitää välivuosi ja oon edelleen sitä mieltä, että se on ihan loistava vaihtoehto lukion jälkeen. Ei meillä oo minnekkään kiire. Itelläni suunnitelmat muuttui kuitenkin siinä vaiheessa kun tajusin, mitä oikeesti haluan tehä. Oon enemmän kuin valmis jatkamaan opiskelua. Odotan omaan kämppään muuttamista, yliopistoelämää ja myös itse koulua.
University of The West Scotland jakaantuu useampaan kampukseen, mutta se kaupunki minne mie oon menossa on nimeltää Ayr. Melko pieni (n. 50 000 asukasta), mutta kuulemma eloista kaupunki aivan Skotlannin länsirannikolla. Nyt puhutaan siis oikeesta rantakaupungista pitkine hiekkarantoineen! Vaikka olis sinäänsä mahtavaa muuttaa isompaan kaupunkiin, on tässä vaihtoehdossa monia hyviä puolia. Ensinnäkin eläminen on huomattavasti halvempaa kuin brittien isoissa kaupungeissa. Kaupunkii ei voi verrata Joensuuhun, joka on varsinki talvisin ku joku aavekaupunki. Glasgow on vaan muutaman kymmenen kilsan päässä Ayristä, mikä on tosi lyhyt matka hvyvillä julkisilla yhteyksillä.
Haen todennäköisesti paikkaa yliopiston asuntolasta ensimmäisen vuoden ajaksi. Se yksinkertaisesti helpottaa koko muuttoprosessia ja miun elämää. Miusta vähän tuntuu, että miun aivot ei oo ihan vielä rekistöröiny sitä faktaa, että muutan a) pois kotoa, b) uuteen kaupunkiin, c) uuteen maahan. Oon kuitenki ihan luottavainen, että tuun selviämään koska olisin jokatapauksessa joutunut tekemään kohdat a ja b vaikken ulkomaille lähtistkään. Britteihin muuttamista helpottaa miun lyhyt aupair-keikka kesällä. Kaikki on oikeestaan mennyt just suunnitelmien mukaan. Oon tosiaan Lontoossa viitisen viikkoa heinä-elokuun aikana. Palaan sitten takas Suomeen pariks viikkoa ja sitten olisikin jo muutto edessä. Koulu alkaa 15. syyskuuta.
Parsta tässä on se, että voin yli puolen vuoden stressaamisen ja kuumottelun jälkeen vihdoin olla ilman huolia. Ainahan tässä oli semmonen mahdollisuus olemassa, että en olis päässyt mihinkään hakukohteisiini Skotlannissa. Otin myös aikamoisen riskin kun en hakenut Suomen yhteishaussa mihinkään. Jos olis käynyt huonosti, miulla ois ollut välivuosi edessä ja vaikka se ei oo millään lailla huono vaihtoehto, en ite enää olis jaksanut sitä työn- tai aupair-paikan hakemis rumbaa käydä läpi. Näköjään välillä riskien otto kannattaa. Vaikka yliopistoelämäkään ei tuu varmasti olemaan aina niin kamalan hohdokasta, varsinkin kun budjetti tulee olemaan melko minimaalinen, tiiän jo nyt, että tää on miulle oikee suunta. Saan myös olla loppukevään melko rauhassa kun ei tarvii lukea pääsykokeisiin.
Ah elämä on mahtavaa! Hyvää pääsiäistä ja onnea kaikille, joilla pääsykokeet on vielä edessäpäin!
PS. Vinkiksi niille, jotka suunnittelee ulkomaille lähtöä lukion jälkeen tai myöhemmin. Tiedonhaku ja suunnitteleminen kannattaa aloittaa oikeesti hyvissä ajoin. Personal statementin ja suosituskirjeiden kirjottamisessa ja työstämisessä menee yllättävän pitkä aika. Idean mie sain tähän hommaan kakkosluokan keväällä ja abisyksynä heti kirjotusten jälkeen rupesin toden teolla selvittämään koko hakuprosessia. UCAS yhteishaku alkaa yleensä joskus syyskuun paikkeilla ja siis jopa vuotta aikaisemmin kuin tutkinnon alku. Hakuaikaa on tammikuuhun asti eli kyllä siinä ehtii ihan hyvin kaiken hoitamaan kunhan ei vaa jää liikaa viivyttelemään.
